The tradition & historical record
2 min read · 2 sourcesJuhannustaiat ovat osa juhannuksen juhlintaan liittyvää kansanperinnettä. Juhannuksena tehtiin taikoja lähinnä naimaonnea ja tulevaisuutta varten. Monet taioista tähtäsivät ennustuksiin tulevasta, varsinkin aviomiehen laadusta ja naimaonnesta, ja toisilla taioilla naimaonnea pyrittiin parantamaan. Naimisiinmenoon ja lempeen liittyvät taiat liittyvät erityisesti juhannukseen, sillä se on ollut muun muassa hedelmällisyyden juhla. Juhannustaioista monet tehtiin alasti. Nykyisin juhannustaiat ovat vähentyneet ja usko taikuuteen on hiipunut huomattavasti. 1
Yleinen nykypäiviin säilynyt taika on tapa laittaa paikkakunnasta ja perinteestä riippuen juuri tietty määrä, esimerkiksi seitsemän tai yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alle juhannusyöksi. Nukkuessa pitäisi sitten aviopuolison ilmaantua unessa. Toinen yleinen taika nykyisin on kävellä juhannussaunan yhteydessä takapuoli edellä kohti puupinoa. Mihin halkoon takapuoli osuu, sellaisen rakastajan saa. Jos halko on halkaistu, se on toisen naisen varattu mies tai leski, ja jos puu on kokonainen, mies tulee täysin omaksi. 1
Joitakin taikoja ja ennustuksia Suomesta ja Karjalasta
Katsottaessa kaivoon, lampeen tai lähteeseen juhannusyönä, mieluiten alasti, näkee tulevan puolison. Saniaisen, kukattoman itiökasvin, saattoi uskomuksen mukaan nähdä kukkivan vain Juhannusyönä. Silloin kukka piti kiireesti poimia. Kukka toi poimijalleen taikavoimia. Juhannuksena kukkivaan saniaiseen liittyviä uskomuksia on tunnettu paljon myös Baltian maissa. Jos juhannusyönä liikkui metsässä, saattoi joskus nähdä virvatulen palavan. 1
Taikoja muista maista
Irlannissa, Brittein saarilla ja Venäjällä kokot poltetaan juhannusaattoa edeltävänä yönä. Jos tällöin hyppää kolmesti tulen yli, puhdistuu synneistä ja sairauksista Latviassa uskottiin, että juhannuksena ja päivää ennen juhannusta kerätyt yrtit ovat erityisen voimakkaita. Näillä juhannusyrteillä parannettiin ihmisiä ja karjaa. Espanjassa näkee kokossa sulhasensa, jos heittää hiekkaa kokkoon. 1
Lähteet
Laura Elina: Lempeä juhannustaioin (Arkistoitu – Internet Archive). Plaza.fi Ellit 22.6.2007. Juhannustaiat. Tunturisuden juhannussivut. Vilkuna, Kustaa: Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen. (21. painos) Helsinki: Otava, 1998. ISBN 951-1-12544-3 (suomeksi) https://www.tunturisusi.com/juhannus/taiat.html 1
The text above is adapted from the Wikipedia article “Juhannustaika”, available under the Creative Commons Attribution-ShareAlike 4.0 licence. 1
Juhannustaika is recorded in open cultural data. The structured record cited below does not describe the practice, and this entry has not yet been reviewed by a person familiar with the tradition. 2
The source record links this tradition to 1 external register, which can be verified through the citation. 2





